Valtuustoaloitteet

Backaksen kartanon elämyspuiston kaava hyväksyttiin Vantaan kaupunginvaltuustossa

Backaksen kartanon ympäristöön suunnitellaan elämyskeskusta, asuntoja ja palveluita.

Backaksen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta käytiin Vantaan kaupunginvaltuustossa vilkasta keskustelua maanantaina. Kaavamuutos hyväksyttiin, mutta asiakohtaan jätettiin useita pöytäkirjalausumia.

Backaksen kokonaisuudesta halutaan luoda merkittävä matkailukohde, jossa suomalainen luonto, kulttuurihistoria ja kiinnostavat brändit yhdistyvät. Elämyskeskus rakennetaan kartanokukkulan laidoille, ja sen viereen tulee asuinkortteli.

Hanke sisältää mm. muumi-sisäpuiston, tapahtumakeskuksen erilaisille esityksille ja tilaisuuksille, ulkotilaa esim. rekikoira-ajeluja varten ja luontoteemaan perustuvan sisäpuiston. Hanke toteuttaa Aviapoliksen visiota elävästä ja kansainvälisestä lentokenttäkaupungista. Maisema säilyy avoimena ja kartanoalue yleisön käytössä. Asuinrakentamisen määrää on aiemmista suunnitelmista pienennetty ja kevyen liikenteen reittejä on lisätty.

Kaupunginvaltuusto myös hyväksyi asemakaavamuutokset Ylästön Kalliosolantiellä ja Kaivokselassa. Kaivokselassa asemakaava käsittää Hämeenlinnanväylän parantamisen, suojeltavan Yhtiönkujan ja kaksi yritystonttia. Ylästössä kaavamuutos mahdollistaa kolmikerroksisen teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksen rakentamisen.

Keskustan valtuustoryhmä teki myös valtuustoaloitteen rakennuslupamenettelyjen ketteröittämisestä. Valtuustoaloitteen valmisteli valtuutettu Eeva Tikkanen ja valtuustoryhmän aloitteeseen yhtyi yhteensä 24 valtuutettua, eli aloite etenee päätösvalmisteluun.

Aloite valtuustolle 28.02.2022:

VARHAISKASVATUKSELLE LISÄTILAA NIKINMÄKEEN  

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavanlaisen aloitteen: 
 
Kaupunki selvittää ja etsii parhaan ratkaisun Nikinmäen heikon varhaiskasvatussaatavuuden ratkaisemiseksi ja varmistaa, että Nikinmäen nykyisiä käytettävissä olevia tiloja huomattavasti suurempi varhaiskasvatustilojen tarve tulee huomioonotetuksi, kun investointisuunnitelmaa seuraavan kerran päivitetään. Hankkeeseen tarvittavat määrärahat varataan kevään talousarviokehykseen ja vuoden 2023 talousarviosuunnitelmaan.  
 

Nikinmäkeläisten lasten ja perheiden kannalta tarpeellinen pikaratkaisu voi olla esimerkiksi uusi paviljonki Nikinmäen päiväkodin (ja samalla tarvittaessa Nikinmäen opetuspisteen) käyttöön ja tarvittaessa esimerkiksi kotaratkaisu Siimapuiston päiväkodin pihalle. Lisäksi on ripeästi selvitettävä uuden päiväkodin rakentamisen tarve, mikä vaatisi muun muassa sopivan tontin etsimisen uudelle päiväkodille sekä uuden päiväkodin rakennushankkeen aloittamisen mahdollisimman pian. Samalla on tarpeellista kartoittaa mahdollisia muita eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi alan muiden toimijoiden kanssa.  
 

Perustelut aloitteelle: 

Nikinmäki on yksi Vantaan lapsirikkaimmista alueista, suosittu lapsiperheiden asuinpaikka ja väestömäärältään jatkuvasti kasvava alue. Nikinmäessä on ollut jo useita vuosia lapsimäärään nähden aivan liian vähän varhaiskasvatuspaikkoja. Nikinmäkeläisten lasten kuljettaminen päivähoitoon eri puolelle Vantaata vastoin perheen toivetta heikentää perheiden hyvinvointia, lapsen etua ja lisää alueen sisäistä segregaatiota. 
 

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Vantaan kaupungin uudisrakentamisen investointisuunnitelmassa 2022-2031 ei ole vielä kaavailtu päiväkotia Nikinmäkeen. Alueella on tällä hetkellä kaksi päiväkotia: Nikinmäen ja Siimapuiston päiväkodit. Niihin mahtuu noin 250 lasta, mukaan lukien esikoululaiset. Tällä hetkellä esikoululaisten lisäksi noin 80 alle esikouluikäistä nikinmäkeläistä odottaa varhaiskasvatuspaikkaa oman kaupunginosan päiväkotiin. Tulevia esikouluikäisiä on alueella lähes saman verran, joten esikoululaisten sisarusten lisäksi esimerkiksi elokuussa 2022 ei ole odotettavissa, että kovin moni lähipäiväkotiin haluava pääsisi tai saisi siirtoa Nikinmäen päiväkoteihin.  
 

Tilanne on siis kymmenien nikinmäkeläisten lapsiperheiden ja lasten edun näkökulmasta kohtuuton. Vantaalla vastaavanlainen yhtä heikko varhaiskasvatuspaikka-tilanne on Pähkinärinteessä, mutta toisin kuin Nikinmäkeen, Pähkinärinteeseen on jo tulossa vuonna 2023 uusi päiväkoti. Myös Nikinmäki tarvitsee lisätilaa varhaiskasvatukselle.

Eeva Tikkanen

Aloite 31.1.2022 valtuustolle 

PERHEPÄIVÄHO NÄKYVÄMMÄKSI VARHAISKASVATUKSEN MUODOKSI VANTAALLA

Päiväkodit ovat monin paikoin Vantaalla hyvin täysiä. Lisätarvetta julkiselle varhaiskasvatukselle tullee entisestään, kun 1.8.2022 alkaen kotihoidontuen kuntalisä lakkautetaan. Todennäköisesti samalla alle 1,5 –vuotiaiden lasten hoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan. Useilla niillä alueilla, joilla kuntalisää on käytetty eniten, on myös haastavin tilanne päiväkotipaikkojen saatavuuden suhteen. Nyt on hyvä hetki vahvistaa Vantaalla laadukasta perhepäivähoitoa.

Perhepäivähoito on monien vanhempien ensisijainen toive pienten lasten hoitomuodoksi. Vantaalla perhepäivähoitoa on toivottu hoitomuodoksi eniten juuri alle 2-vuotiaille lapsille. Nämä vauvat ja taaperot hyötyvätkin juuri perhepäivähoidon laadukkaasta, kodinomaisesta ja stressittömästä ympäristöstä, pysyvästä pieniryhmästä, pysyvän aikuisen kasvattamana ja ohjaamana.

 

Vantaa on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. Vuoden 2022 talousarvioon on kirjattu, että perheille on tarjolla erilaisia varhaiskasvatuksen muotoja. Nämä eivät saa jäädä pelkiksi sanoiksi paperilla, vaan mallin toteuttamiseksi tulee tehdä konkreettisia toimia. Perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatushoitomuodon suhteen on aidosti tuettava ja ensisijaiseen toiveen toteutumista on seurattava.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki parantaa sekä julkisen että yksityisen perhepäivähoidon saatavuutta ja näkyvyyttä Vantaalla. Tiedotetaan varhaiskasvatukseen hakeville perheille entistä paremmin kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon mahdollisuudesta sekä perhepäivähoidon laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta.

 

Lisäksi perhepäivähoitajien pito- ja vetovoimaa on vahvistettava osana muun varhaiskasvatushenkilöstön pito- ja vetovoiman vahvistamista mm. antamalla vahvempaa tukea ja neuvoa myös yksityisille perhepäivähoitajille. Esitämme, että kaupunki myös tukee tarvittaessa perhepäivähoitajaksi kouluttautumisessa eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle. Tavoitteeksi on otettava sekä kunnallisten että yksityisten perhepäivähoitajien lisärekrytointi tätä merkityksellistä ja laadukasta varhaiskasvatustyötä tekemään.

Eeva Tikkanen ja Erika Veltheim

Aloite 31.1.2022 valtuustolle 

LÄHIPÄIVÄKOTI -PERIAATETTA EDISTETTÄVÄ VANTAALLA

Vantaalla on etenkin tietyillä alueilla muodostunut kestämättömäksi ongelmaksi pitkät jonot lähipäiväkotiin tai alueen mahdollisiin muihin päiväkoteihin. Perheet kokevat tämän olevan vastoin lapsen ja perheiden etua ja vaikeuttavan perhearjen sujuvuutta, arjessa jaksamista sekä vanhempien työssäkäyntiä. Moni vanhempi joutuu siirtämään myös työhön paluuta, jos sopivaa hoitopaikkaa lapselle ei löydy kohtuullisen matkan päästä.

Se, että toiveesta huolimatta ei pääse lähipäiväkotiin tai ylipäätänsä oman lähialueen päiväkotiin, vaikeuttaa myös omaan kotikaupunginosaan juurtumista sekä yhteisöllisyyden – ja omassa kaupunginosassa viihtymisen kokemusta. Moni kokee myös joutuvansa toimimaan vastoin omia arvojaan, kun on hankittava auto tai jopa kaksi, jotta arjen logistiikka päiväkotikuljetuksineen sujuu. Se on perheille myös iso taloudellinen menoerä ja lisää omalta osaltaan liikenteen päästöjä. Kaikille auton hankinta ei ole realistinen vaihtoehto ja julkisella liikenteellä saman matkan taittaminen voi viedä kohtuuttoman ajan päivästä, jopa 2–3 tuntia. Tämä lisää lapsen päiväkotipäivän pituutta ja kuormittavuutta merkittävästi.

Vuosittain Vantaan varhaiskasvatuksen palveluohjaus käsittelee noin 4000 varhaiskasvatushakemusta. Vantaan kaupunki pyrkii tarjoamaan varhaiskasvatuspaikan perheen toiveiden mukaisesti. Vantaalta puuttuu kuitenkin ajankohtainen ja kattava tilastotieto siitä, mitkä päiväkodit ovat täysiä ja millaiset jonot päiväkoteihin mahdollisesti on. Lisäksi meillä ei tilastoida, kuinka suurelta osin perheiden ensisijainen varhaiskasvatuspaikkatoive toteutuu ja minkä mittaisia keskimäärin lasten päiväkotimatkat ovat.

Varhaiskasvatuksen osalta ei ole olemassa velvoittavaa lähipäiväkotiperiaatetta. Riittää, että kaupunki osoittaa neljän kuukauden sisällä varhaiskasvatushakemuksen jättämisestä lapselle varhaiskasvatuspaikan jostakin päin Vantaata. Vantaan varhaiskasvatuksessa on kuitenkin käytössä lasten sijoittamista ohjaavat periaatteet sitä varten, kun hakijoita on johonkin hoitopaikkaan enemmän kuin vapaita paikkoja.

Tämän aloitteen allekirjoittajien mielestä Vantaan varhaiskasvatuksen lasten sijoittamista ohjaavia periaatteita (3.6.2015) on syytä päivittää ja määrittää siihen tavoitepituus kohtuullisesta matkasta lähipäiväkotiin, aloittaa seuranta lasten päiväkotimatkoista ja perheiden ensisijaisen varhaiskasvatuspaikkatoiveen toteutumista, esimerkiksi VaSa -työkalun avulla.

Tällainen avoin ja läpinäkyvä tieto tukee vantaalaisten perheiden keskinäistä tasa-arvoisuutta sekä omalta osaltaan estää myös alueiden sisäistä eriarvoistumista. Lisäksi se auttaa päättäjiä ja virkamiehiä kehittämään varhaiskasvatusta ja suunnittelemaan sen investointeja yhä läpinäkyvämmin. Hyvät asukaslähtöiset varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat perheiden hyvinvointia ja viihtymistä Vantaalla sekä Vantaan brändiä lapsiperheystävällisenä kaupunkina.

Eeva Tikkanen ja Erika Veltheim

Valtuustoaloite 23.11.2021

VANTAAN ON EDISTETTÄVÄ PUURAKENTAMISTA NYKYISTÄ MÄÄRÄTIETOISEMMIN

Vantaan kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia monilla aloilla, erityisesti energiantuotannossa ja -kulutuksessa sekä liikenteessä, mutta myös rakentamisessa. Yli kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta ja rakennuksista.

Vantaa ilmastotoimia ohjaa Resurssiviisauden tiekartta (https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparistopalvelut/resurssiviisas_vantaa), johon on koottu kaupungin toimenpiteet hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Toimenpiteet on suunnitelmassa jaoteltu neljään kaistaan, joita ovat energiankulutus ja -tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit sekä vastuullinen vantaalainen. Valitettavasti puurakentaminen ja sen edistäminen puuttuvat Vantaan ilmastosuunnitelman toimenpiteistä käytännössä kokonaan.

Puurakentaminen on tehokas keino vähentää rakentamisesta syntyviä ilmastopäästöjä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona. Edistämällä puun käyttöä rakennusmateriaalina voidaan tukea metsien kestävää käyttöä sekä edistää kotimaan taloutta ja arvonlisää. Puurakennukset ovat myös sisäilmaltaan terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja.

Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman painopisteistä (https://ym.fi/puurakentaminen). Valtio on asettanut julkiselle puurakentamiselle kansalliset tavoitteet ja tarjoaa kuntatoimijoille erilaisia työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen.

Vantaan Keskustan valtuustoryhmä esittää seuraavaa:

  • Puurakentamisen edistäminen on nostettava kaupungin ilmastosuunnitelmassa huomattavasti nykyistä vahvemmin esille.
  • Kaupungin on tartuttava määrätietoisemmin Ympäristöministeriön kuntatoimille tarjoamiin työkaluihin julkisen puurakentamisen edistämiseksi.
  • Kaupungin on edistettävä puurakentamista kuntastrategiassa, kaavoituksessa sekä maankäyttö- ja tontinluovutussopimuksissa sekä hankintapäätöksissään.

Me allekirjoittaneet haluamme edistää puurakentamista Vantaalla.

Valtuustoaloite 10.11.2021

NUORTEN KESÄYRITTÄJYYDEN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN JA TOIMIVAN NUORTEN YRITTÄJYYDEN POLUN LUOMINEN VANTAALLE

Keskustan valtuustoryhmä teki yhdessä Krisitillisdemokraattien, Liike Nytin ja Kokoomuksen valtuustoryhmien kanssa valtuustoaloitteen, jolla pyritään turvaamaan 2021 kesällä aloitetun nuorten kesäyrittäjyyden jatkuminen vuosina 2022-2025. Samalla luodaan kaupungille strategia nuorten yrittäjyyden kehittämiseksi.

Nuorten kesäyrittäjyyden jatkuvuuden varmistaminen ja toimivan nuorten yrittäjyyden polun luominen Vantaalle

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Kaupunki varmistaa rahoituksen jatkuvuuden nuorten kesäyrittäjyysohjelmille valtuustokaudelle 2021-2025. Tähän liittyvät määrärahat varataan syksyn talousarviovalmistelussa. Tulevaan kaupungin strategiaan kirjataan ylös Vantaan nykyisen yrittäjyyskasvatuksen polun päivittäminen sekä tavoitteet ja välineet nuorten yrittäjyyden tukemiseksi Vantaalla peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Perustetaan eri toimialoista koostuva vastuuryhmä, joka rakentaa Nuorten yrittäjyyden polun Vantaalle luontevaksi jatkumoksi nykyiselle yrittäjyyskasvatuksen polulle. Tehdään näin yrittäjyydestä yksi luonteva työllistymisen muoto vantaalaisille nuorille.

PERUSTELUT:

Vantaalla on tehty päättyneellä valtuustokaudella hyvää työtä yrittäjäkasvatuksen vahvistamiseksi peruskoulussa ja toisella asteella. Osana kaupungin elinvoiman ja vetovoiman strategista kärkeä luotiin ja toteutettiin yrittäjyyskasvatuksen polkua, jonka tavoitteena on ollut yrittäjyys mielentilana, osaamisena ja uravaihtoehtona.

Pullonkaulaksi Vantaan yrittäjyyskasvatuksen polulla on kuitenkin muodostunut varsinainen nuorten yrittäjäksi ryhtymisen tukeminen. Vantaa tarvitseekin nyt yrittäjyyskasvatuspolun päivittämisen tai erillisen nuorten yrittäjyyden polun peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin.
Yksi hyvä alku yrittäjyyden polulle on kesäyrittäjyys. Vantaan kaupunki on tehnyt onnistunutta yhteistyötä kesinä 2020 ja 2021 nuorten kesäyrittäjyyden mahdollistamisessa Pääkaupunkiseudun 4H:n ja Talous ja nuoret TAT:n kanssa, joilla on toimivat nuorten kesäyritys-ohjelmat. Kaupunki on tarjonnut nuorille yrittäjille 300 euron kesäyrityssetelin ja mahdollistanut em. järjestöille mm. yrittäjyysmentoreiden palkkaamisen. Ohjelmissa on ollut mukana vajaa 100 vantaalaista nuorta.

Valitettavasti kaikki halukkaat nuoret eivät ole päässeet kesäyrittäjyysohjelmiin mukaan. Lisäksi kaupungin päätös seuraavan kesän yhteistyöstä on tehty liian myöhään ja täten nuorille suunnattu viestinä on ontunut. Ohjelmiin osallistuneista vantaalaisista nuorista iso osa aikoo jatkaa yritystoimintaa myös kesän jälkeen ja 87 % koki ohjelmaan osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti aikomukseen toimia yrittäjänä myös tulevaisuudessa.

Vantaan kaupungilta puuttuu nuorten kesäyrittäjyydenohjelmien tukemisen jatkuvuus ja toimiva nuorten yrittäjyyden polku peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa: Kuka johtaa ja vastaa nuorten yrittäjyyteen mahdollistamisesta Vantaan kaupungissa? Mitkä ovat tavoitteet ja suuntaviivat nuorten yrittäjyydelle? Mitkä ovat eri toimijoiden roolit koulujen ja oppilaitosten lisäksi (esim. järjestöt ja kaupungin eri toimialat)? Miten nuorille viestitään yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuudesta ja siihen saatavilla olevasta tuesta? Millaista yhteistyötä tehdään kaupungin toimialojen kesken (esim. sivistys, nuoriso ja elinkeino)? Miten yrittäjyyskokemus luetaan opintopisteiksi tai olisiko mahdollista luoda esimerkiksi yrittäjyys-oppisopimusmallin vantaalaisille korkeakouluopiskelijoille?

Tulevaisuusennusteiden mukaan nuoret tulevat kasvavissa määrin työllistämään itse itsensä palkkatyön sijaan. Vantaalaisten lasten ja nuorten vaikuttajapäivillä 2021 tuli esille nuorten huoli omasta ammatillisesta tulevaisuudesta ja työelämän trendeistä. Näihin haasteisiin meidän on välttämätöntä vastata. Vantaalle ollaan parhaillaan luomassa toipumissuunnitelmaa koronaepidemiasta. On erittäin tärkeää antaa kaikki tuki nuorten luontaiselle aktiivisuudelle ja olla aidosti mahdollistamassa perinteisen toiselle työllistymisen rinnalla myös nuorten yrittäjäksi ryhtyminen Vantaalla. Tämä voisi olla yksi kauaskantoisimmista teoista kaupunkimme elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

© 2022 Vantaan Keskusta