» Valtuustoaloitteet

Aloite ryhmäkokojen pienentämisen puolesta

Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Vantaalla selvitetään ja läpivalaistaan erilaiset vaihtoehdot perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi sekä tuodaan esille nykyiset toteutuneet ryhmäkoot. Samalla tulee selvittää, millaiset taloudelliset vaikutukset eri ryhmäkokojen pienentämisen vaihtoehdoilla on sekä se, miten ryhmäkoot vaikuttavat esimerkiksi lapsen ja nuoren oppimiseen, työrauhan ja turvallisuuden kokemukseen, koulukiusaamisen määrään sekä opettajien työhyvinvointiin.

Toivetta ryhmäkokojen pienentämisestä on viime vuosina tuonut esille niin opettajat (esimerkiksi Vantaan perusopetuksen opettajien vesopäivätyöskentelyn tuotos syksyltä 2021), vanhemmat, Vantaan nuorisovaltuusto kuin me luottamushenkilötkin esimerkiksi valtuustoseminaarien yhteydessä.

Tällä hetkellä Vantaalla jokainen koulu saa kaupungilta tietoon kokonaisbudjetin ja koulun/rehtorin tehtävänä on tehdä parhaat mahdolliset opetusjärjestelyt annetuilla määrärahoilla ja käytössä olevilla tiloilla. Koulut päättävät itsenäisesti myös sen, kuinka paljon he panostavat luokkamuotoiseen pienluokkatoimintaan ja kuinka paljon erityistä tukea tarvitsevia tuetaan yleisopetuksen yhteydessä. Selkeää käsitystä keskimääräisistä, saatikka toteutuneista ryhmäkoista ei ainakaan kaupungin päättäjillä ole.

Päättäjien olisi hyvä myös tietää, miten rehtorit, opettajat ja oppilaat kokevat tämänhetkisen rahoituksen ja tilamitoitusten riittävyyden. Kuten tiedetään, Vantaan perusopetuksen tilamitoitukset ovat erittäin tiukat, minkä vuoksi perusluokkien ryhmäkokojen pysyvä pienentäminen koulukohtaisena päätöksenä on usein käytännössä vaikeaa. Muun muassa tämän vuoksi ryhmäkokoja onkin pyritty pienentämään jakotunneilla sekä esimerkiksi laaja-alaisten erityisopettajien ja resurssiopettajien palkkaamisella.

Tämän aloitteen allekirjoittajat ovat sitä mieltä, että Vantaalla tulee kiteyttää, millainen ryhmäkokojen pienentäminen tukee parhaalla tavalla lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia. On selvittävä myös, kumpi on oppimistulosten kannalta parempi vaihtoehto: oppiaineiden tuntimäärien lisääminen vai ryhmäkokojen pienentäminen ja onko vaikuttavampaa pienentää ryhmäkokoja pysyvästi vai esimerkiksi jakotunneilla ja laaja-alaisia erityisopettajia ja resurssiopettajia lisäämällä. Tässä selvitystyössä tulee kuulla niin oppilaita, heidän huoltajiaan kuin koulun henkilöstöäkin.

Keskustan valtuustoryhmä 25.3.2024

Smedsinmetsään suunnitellun pientaloalueen lähialueella asuvien asukkaiden kuuleminen kaavasuunnitelmien tekemisessä

Me aloitteen allekirjoittaneet edellytämme, että Smedsinmetsään suunnitellun pientaloalueen kaavan lähtökohtia ja kaavan vaihtoehtoja valmistellaan aikaisempaa tiiviimmässä yhteistyössä alueella asuvien asukkaiden kanssa.

Lisäksi edellytämme, että alueen asukkaiden kuulemisten perusteella tuotetun tiedon vaikutuksia Smedsinmetsän pientaloalueen kaavaohjelmien valmisteluun seurataan systemaattisemmin, tiedolla johtamisen työkaluja käyttäen.

Mikäli asukkaiden kuulemiset eivät vielä näy tarkoituksenmukaisella tavalla Smedsinmetsän pientaloalueen kaavaohjelman alustavien suunnitelmien toteutuksessa, edellytämme, että asukkaiden mielipiteet toteutetaan jatkosuunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan – valtuuston tahtotilan mukaisesti.

Perusteluja valtuustoaloitteelle:

Osallistuva Vantaa ohjelmassa olemme valtuustossa hyväksyneet, että ”osallisuutta kehittäessä on tärkeää muistaa, että kyse ei ole vain lakisääteisen velvollisuuden täyttämisestä vaan aidon vaikuttamismahdollisuuden tarjoamisesta, ja se tarkoittaa myös vallan antamista kuntalaisille. Ei siis olla vain kuuntelevinaan, vaan aidosti kuunnellaan ja etsitään yhdessä ratkaisua. Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri on meille vantaalaisille kaiken toiminnan kivijalka”.

Osallistuva Vantaa, kaupunginhallitus 11.4.2022 §14 ja kaupunginvaltuusto 25.4.2022 § 18.

Kaupunkistrategiassa olemme valtuustossa lisäksi hyväksyneet, että ”rakennamme hyvää kaupunkia yhdessä asukkaiden kanssa”.

Innovaatioiden Vantaa, kaupunginvaltuusto 31.1.2022 §5.

Kaupunginvaltuusto 9.10.2023

Pirjo Luokkala, kaupunginvaltuutettu (Kesk)

Vantaan katujen, rakennusten ja muun julkisen infrastruktuurin korjaamista ja investoimista tulee aikaistaa

Me aloitteen allekirjoittajat esitämme, että Vantaa arvioisi, voitaisiinko suunniteltuja katujen, puistojen, päiväkotien, koulujen, kirjastojen, kulttuuri- ja liikuntapaikkojen, toimistorakennusten sekä muun julkisen infrastruktuurin korjaus- ja investointihankkeita aikaistaa siten, että niitä käynnistettäisiin kaavailtua enemmän etupainotteisesti jo vuonna 2024 myöhempien vuosien sijaan. Rakennusalan suhdannetilanteen vuoksi nyt voisi olla mahdollisuus saada kustannustehokkaalla hinnalla urakkatarjouksia erilaisiin rakentamishankkeisiin.

Vantaalla katuverkon laskennallinen korjausvelka on noin 210 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Vantaalla on n. 200 km rakentamattomia vanhojen pientaloalueiden katuja. Käytännössä vanhoja yksityisteitä, jotka ovat siirtyneet kaupungin kunnossapitoon. Näiden rakentamisvelka on karkeasti arvioiden noin 300 miljoonaa euroa. Osittain edellä mainitut katukohteet ovat päällekkäin, mutta karkeasti voi arvioida, että kokonaissumma on vähintäänkin 350 miljoonaa euroa. Vantaa on jo pidempään kroonisesti käyttänyt katuihinsa tarvetta vähemmän rahaa.

Nykyinen katujen rakentamisen noin 40 miljoonaa euron perusbudjettitaso ei mahdollista korjaus- tai rakennusvelan suunnitelmallista hallintaa, koska kasvava Vantaa tarvitsee välttämättä kunnallistekniikan investointeja uusille asuin- ja työpaikka-alueilleen.

Vastaavalla tavalla korjaus- ja investointivelkaa on kertynyt vuosien varrella myös päiväkoteihin, kouluihin, kirjastoihin, toimistorakennuksiin sekä kuntalaisia palvelevaan julkiseen infraan.

Yhtenä esimerkkinä investointivajeen vaikutuksesta on Vantaan kaupunginvaltuustossa 9.10.2023 käsittelyssä oleva vastaus 26 valtuutetun aloitteeseen luistelukenttien avoinna pitämisestä. Vastauksen yhteydessä käy ilmi, että Vantaalla on neljä pientä tekojäätä ja viides, Vantaan ensimmäinen iso tekojää, valmistuu Hakunilaan. Naapurikaupunki Espoossa on sen sijaan jo 11 tekojäätä.

Pito- ja vetovoima veronmaksajien silmissä rapistuu, jos Vantaan palvelutaso erkaantuu merkittävällä tavalla naapurikaupungeista.

Kaupunginvaltuusto 9.10.2023

Keskustan valtuustoryhmä

Puheenvuoro valtuustolle:

Kuten hyvin jo tiedättekin, Keskustan tahtotila olisi ollut, että Vantaalla ratikan sijaan investoitaisiin lähivuosina erityisesti ihmisiin. Toivomme, että meiltä löytyy aidosti rohkeutta satsata lasten ja nuorten hyvinvointiin, koulutukseen, aidosti riittäviin resursseihin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, vahvassa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Useissa lähiajan keskusteluissa ja tämän päivänkin puheenvuoroissa olemme yhdessä todenneet, että olisi tärkeää pureutua juurisyihin. Siis lasten ja nuorten pahoinvoinnin, koulukiusaamisen ja väkivallan, työrauhaongelmien ja oppimistulosten laskemisen juurisyihin. Lapsiystävällisessä kaupungissa päätöksiä tulee tehdä lapsen etu edellä. Löytäisimmekö seuraavaksi yhdessä ratikkahankkeen kaltaista analyyttista ja ratkaisukeskeistä asennetta tikittävien aikapommiemme, nuorisovaltuuston puheenjohtajankin mainitsemaan nuorten hyvinvoinnin, toimeliaisuuden, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen sekä huolestuttava segregaatiokierteen ratkaisemiseksi?

Keskustan mielestä kaupunkimme etu on koko Vantaan kehittäminen. Onhan myös strategiamme lähtökohta yhdenvertaisuuden edistämisen ja syrjimättömyyden periaate. Vantaalla tulee säilyä valinnanvapaus myös isommista asunnoista sekä väljemmästä asumisesta rauhallisella, vehreällä asuinalueella, jossa koulut, päiväkodit ja perhepäivähoitopaikat, kirjastot tai kirjastoauto, terveyspalvelut, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet sekä päivittäistavarakaupat ovat lähellä ja julkinen liikenne toimii.

Keskusta esittää, että budjettityössä huomioidaan nykyistä vahvemmin joustavien opetusryhmien käyttö ja ryhmäkokojen pienentäminen. Ratikkapäätöksen jälkeen on ollut surullista kuulla viime aikaisissa keskusteluissa, että ryhmäkokojen pienentämisen esteenä pidetään sitä, että, että se vaatisi lisätiloja, eikä meillä ole sellaiseen investointiin varaa. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala jää myös odottamaan, mitä Suomen hallitusohjelman kirjaus vakiinnutetaan koulutuksen tasa-arvoraha koko hallituskaudelle pitää euromääräisesti sisällään.

Keskustalla olemme huolissaan myös siitä, että Vantaalle osoitettu nykyinen budjettitaso ei mahdollista nykyisen lähipäiväkotiverkoston tiivistämistä tai sisäilmaongelmaisten päiväkotien ja koulujen tai vaikkapa teiden 300 miljoonan euron korjaus- tai rakennusvelan suunnitelmallista hallintaa.

Tuore selvitys Vantaan tulo- ja lähtömuuttosyistäkin osoittaa toimivien lähipalveluiden olevan kunnalle ja kaupungille todellinen kilpailuvaltti. Vantaalle muuttavat ovat yllättyneet positiivisesti ennen kaikkea Vantaan luonnosta ja luontoliikuntamahdollisuuksista. Meidän kannattaa jatkaa edelleen ketterien kaavoitus- ja rakennuslupaprosessien vahvistamista, Vantaan kehittämistä pientalojen suurkaupunkina, puurakentamista suosien.

Arvoisa puheenjohtaja, Ikäihmiset ovat kaupunkimme tukiranka. Sen lisäksi, että heidän kokemusviisauttaan kannattaa käyttää meidän isojen haasteiden ratkaisemisessa, myös ikäihmisten hyvinvointinsa edistäminen on oltava meidän kaikkien kunniatehtävä. Siksi ryhmämme ehdottaa, että selvitetään mahdollisuus laskea sporttikortin ikärajaa 70 vuodesta 65 vuoteen.

Aluevaltuuston valtuustoryhmän aloite

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä

Keskusta vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamista

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä edellyttää, että myös tiukan talouden oloissa hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus peruspalvelujen tuottamiseen turvataan. Puheet miljardiluokan säästöistä huolestuttavat kaikkien alueiden asukkaita ja päättäjiä.

Kaikilla hyvinvointialueilla on uudistettava toimintatapoja ja otettava käyttöön tekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Keskusta kannattaa lämpimästi yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuomista julkisten palvelujen tuottajien rinnalle. Henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen turvaamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitus kohtelee alueita epätasa-arvoisesti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut eri alueiden väestön palvelutarpeeseen perustuvat rahoituskriteerit. Ne ovat Keskustan mielestä oikeudenmukaiset ja niistä on pidettävä kiinni. Vain näin voidaan turvata perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille.

Osa alueista on jäämässä pysyvästi alle tarpeisiin perustuvaa rahoitusta. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne edelläkävijöinä toimineet alueet, jotka jo ennen sote-uudistusta olivat aloittaneet vapaaehtoisen yhteistyön. Hyvinvointialueiden rahoitus on korjattava niin, että siirtymätasauksen aiheuttamat leikkaukset poistetaan.

Alijäämien kattamisvelvoite kolmen vuoden määräajassa on osoittautumassa liian lyhyeksi toimintansa juuri aloittaneille hyvinvointialueille. Keskusta esittää siirtymäajan pidentämistä yhdellä vuodella. Näin ei asetettaisi vastakkain välttämättömiä investointeja ja peruspalvelujen saatavuutta kaikille hyvinvointialueiden asukkaille.

Valtion rahoituksella kustannetaan ihmisten tärkeimmät palvelut: koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, hyvinvointi. Keskusta ei hyväksy leikkauksia kuntien valtionosuuksiin.

Lisätietoja:

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmän jäsen Pirjo Luokkala, Uusimaa

045-1492154

VALTUUSTORYHMÄN KANNANOTTO 5.5.2023

Otetaan aikalisä Vantaan ratikkahankkeelle

Vantaan Keskusta totesi jo ennen kuntavaaleja 2021, että Vantaan tulee ottaa aikalisä suurten liikenneinvestointien osalta. Johtopäätöksemme aikalisän ottamisesta on entisestään kirkastunut ratikkahankkeen hankesuunnitelman tulosten myötä.

Ratikka ei tule palvelemaan edes koko itäistä Vantaata, puhumattakaan koko Vantaata. Tarvitaanko Vantaalle ratikan mahdollistamaa tuntuvaa väestönkasvua vai riittäisikö suunniteltua hitaampikin kasvu? Virkamiesten arvion mukaan runkobussin kapasiteettia ei olla ylittymässä ainakaan vuoteen 2050 mennessä, joten bussivaihtoehto riittää vantaalaisten tarpeisiin lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Tarvitsemme vantaalaisille parempaa kaupunkia. Ratikka ei kuitenkaan yksinään riitä esimerkiksi muuttamaan jo pidempään vallinnutta asuinalueiden eriytymisen kehityskulkua. Muitakin toimenpiteitä tarvitaan eriytymisen hidastamiseksi. Lisäksi Vantaalla on paljon tärkeitä, tulevia investointeja, kuten tiiviimpi lähipäiväkoti-verkosto sekä vanhojen ja sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien ja koulujen korjausvelkaa. Vanhat tiet pitäisi myös vihdoin saada kuntoon. Tiestöön korjausvelkakin on Vantaalle kertynyt noin 350 miljoonaa euroa.

Ratikkahankkeen sijaan voimme edistää erityisesti kaikkien Vantaan asuinalueiden liikenteellistä tasa-arvoa, väljempää asumista rauhallisella, vehreällä asuinalueella, jossa koulut, päiväkodit, kirjastot, terveyspalvelut, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet sekä päivittäistavarakaupat ovat lähellä. Toimivat lähipalvelut ovat kaupungin vetovoimatekijä.

Ratikan rakentamisen kustannusarvio on nyt 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan osuudeksi jäisi 414 miljoonaa euroa. Tämä olettaen, että valtio osallistuisi Vantaan paikallisliikenteen ja alueen seutuliikenteen kehittämiseen kaikkien suomalaisten verorahoilla. Alkuperäinen arvio oli myös, että vuorokaudessa ratikalla tehtäisiin 82 000 matkaa. Nyt arvio on 31 000 matkaa vuonna 2030. Tämä romahdus tuli yllätyksenä ratikan suunnittelusta vastaavillekin.

Keskustalle on tärkeää, että kaupunkimme elinvoimaisuuden kehittämiseen etsitään aidosti muita ratkaisuja ratikan sijaan. Investointi ihmisiin, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseen ovat parhaita mahdollisia keinoja elinvoiman vahvistamiseksi.

Ratikkahanke ei ole juuri nyt Vantaalla ajankohtainen.

Vantaan Keskustan valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön puolesta

Pirjo Luokkala, Eeva Tikkanen, Jussi Vähäkangas, Tuomas Vanhanen ja Anne Lehto

kaupunginhallitus hyväksyi tänään 16.1.2023 yksimielisesti Keskustan valtuustoaloitteen ja siihen liittyvän aloitevastauksen rakennuslupaprosessien nopeuttamisesta sekä aloitevastaukseen liittyvät, neuvottelujen tuloksena tehdyt lisäykset palvelulupauksen toteuttamisesta.

Hyvin sujuneiden kaupunginhallituksen neuvottelujen lopputuloksena hallitus päätti yksimielisesti lisätä virkavalmistelun antamaan aloitevastaukseen seuraavaa: ”Vantaa laatii kaavoituksen palvelulupauksen toteuttamisesta varten selvityksen kaupungin rakennuslupaprosessin toimivuudesta sekä kestosta. Lisäksi tehdään vertailu Helsingin ja Espoon vastaavaan prosessiin ja lupien käsittelyaikoihin. Rakennuslupajaoston kokouksia lisätään tarpeen vaatiessa lupapäätösten jouduttamiseksi. Rakennuslupajaosto delegoi tarvittaessa loma-ajan päätökset virkavalmistelijoille”.

Yllä oleva tarkoittaa mm. sitä, että kaupunginhallitus tulee päättämään rakennuslupiin liittyvän palvelulupauksen selvityksen saatuaan. Konkreettisen palvelulupauksen saaminen oli yksi Keskustan valtuustoaloitteen tavoite.

Keskustan Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä valtuustoaloitteentiistaina 22.11.2022 omaishoitajien palvelutarpeiden tunnistamisesta ja omaishoitajien jaksamisen tukemisesta. Aloite sai tukea kaikista valtuustoryhmistä ja etenee päätösvalmisteluun.

Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite 22.11.2022

Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän aloite: omaishoitajien palvelutarpeiden tunnistaminen ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen

Aluevaltuuston on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin omaishoitajien palvelutarpeiden tunnistamiseksi sekä erityisesti omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi.

Omaishoitajat tekevät merkityksellistä työtä kehitysvammaisten ja sairaiden läheistensä hyvinvoinnin turvaamiseksi.

T. Keskustan Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä

Valtuustoaloite: ketterämmällä rakennuslupaprosessilla lisää vetovoimaa ja elinvoimaa Vantaalle

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaalla etsitään kaikin keinoin toimivia ratkaisuja rakennusvalvonnan kuormittumisen ja resurssipulan ratkaisemiseksi. Yksittäisten asukkaiden ja yritysten näkökulmasta pitkäksi venyvät jonotusajat aiheuttavat sekä inhimillisiä että taloudellisia tappiota.

Lupaprosessien aika hakemuksesta päätökseen tulisikin olla jatkossa ketterämpi ja palvella aidommin kaupunkimme asukkaita, yrittäjiä, välillisesti yritysten työntekijöitä ja asiakkaita, sekä muita toimijoita. Esitämme, että kohtuullinen luvan käsittelyaika määritellään, lupaprosessin nopeuden vaikutus kaupunkimme elinvoimaan selvitetään ja rakennusvalvonnan veto- ja pitovoimaa kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa. Kehittämiseen liittyvät määrärahat varataan ensi vuoden talousarvion valmistelussa.

Perustelut: Tällä hetkellä Vantaan rakennusvalvonnassa odottaa käsittelyä yhteensä noin 650 rakennus- ja toimenpidelupahakemusta. Arvio keskimääräisestä lupakäsittelyajasta on noin 5-7 kuukautta, pahimmillaan

laajimmissa tai monimutkaisimmissa hankkeissa jopa yli vuoden.
Varsinaisia rakennus- ja toimenpidelupahakemuksia on tällä hetkellä Vantaan rakennusvalvonnassa noin 370 kappaletta. Lisäksi aktiivisia neuvontapyyntöjä, jotka käytännössä kehittyvät varsinaisiksi rakennuslupahakemuksiksi on noin 280 kappaletta. Hakemukset jakaantuvat asuinkerrostaloihin (50 kpl), opetus- ja liikerakennuksiin laajennuksineen (n. 40 kpl), teollisuusrakennuksiin ja niiden laajennuksiin (n. 40 kpl), omakotitaloihin ja niiden laajennuksiin (n. 180 kpl), autotalleihin, autokatoksiin ja talousrakennuksiin (n. 70 kpl). Loput hakemukset jakaantuvat mm. linjasaneerauksiin, energiakaivoihin, mainoksiin, sisätilojen muutoksiin ja käyttötarkoitusmuutoksiin.

Vantaa kilpailee samoilla työmarkkinoilla sekä lähikuntien että yksityisten työnantajien kanssa. Viime aikoina Vantaa on tehnyt tehostettua rekrytointia ja käyttänyt sopimuspohjaista ulkoista lupakäsittelyä, josta on hyvät kokemukset. Rekrytointilisää hyödyntäen on juuri saatu palkattua kaksi uutta lupakäsittelijää. Rakennusvalvonnan tulos on ollut viime vuosina vahvasti positiivinen (1300t€-2000t€), joten mahdollisuuksia valvonnan kehittämiseksi varmasti on. Vantaa rakennusvalvonnan tavoitteeksi tulisi asettaa olla pääkaupunkiseudun tehokkain ja nopein. Tämä loisi kaupungillemme etulyöntiaseman elinvoiman, yrittäjyyden ja vetovoiman edistämisessä.

Valtuustoaloite keskustan valtuustoryhmä

Tänään 22.8.2022 valtuuston kokouksessa Keskustan valtuustoryhmä teki alla olevan aloitteen, johon osallistuin valtuustoryhmämme lisäksi 24 muuta valtuutettua. Aloite etenee valmisteluun.

Hoiva- ja asumisyksiköiden asiakkaiden ja potilaiden omaisuuden kirjaaminen, säilyttäminen ja palauttaminen nykyistä huolellisemmin.

Taustaa: Vantaan kaupunginhallitukseen tulee usein sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden oikaisuvaatimuksia päätöksiin, jotka liittyvät hoiva- tai asumisyksikön asiakkaiden ja potilaiden omaisuuden katoamisiin asukas- ja hoitosuhteen aikana.

Asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvan kannalta omaisuuden kirjaamiseen, säilyttämiseen ja palauttamiseen liittyvät asiat tulee saada asianmukaiseen kuntoon Vantaalla jo ennen palvelujen siirtymistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Keskustan valtuustoryhmä ja kaikki aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Vantaan kaupunki ryhtyy välittömiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden

1. omaisuuden kirjaamisessa asiakas- ja potilassuhteen alkaessa erityisesti hoiva- tai asumisyksikössä,

2. omaisuuden huoltamisessa ja säilyttämisessä asianmukaisesti,

3. kirjatun omaisuuden palauttamisessa asiakas- ja potilassuhteen päättyessä,

4. tiedonsaannin varmistamisessa omaisuuden kirjaamiseen, käsittelyyn, säilyttämiseen, merkitsemiseen ja palauttamiseen liittyvissä asioissa,

5. sekä omaisten tiedonsaannin varmistamisessa asiakkaan ja potilaan omaisuuden käsittelyyn liittyvissä asioissa

Lisäksi me allekirjoittaneet edellytämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö koulutetaan asiakkaan ja potilaan omaisuuden kirjaamiseen, huoltoon ja käsittelyyn Vantaan kaupungin laatimien toimintaohjeiden mukaisella tavalla.

Keskustan valtuustoryhmä

Backaksen kartanon elämyspuiston kaava hyväksyttiin Vantaan kaupunginvaltuustossa

Backaksen kartanon ympäristöön suunnitellaan elämyskeskusta, asuntoja ja palveluita.

Backaksen asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta käytiin Vantaan kaupunginvaltuustossa vilkasta keskustelua maanantaina. Kaavamuutos hyväksyttiin, mutta asiakohtaan jätettiin useita pöytäkirjalausumia.

Backaksen kokonaisuudesta halutaan luoda merkittävä matkailukohde, jossa suomalainen luonto, kulttuurihistoria ja kiinnostavat brändit yhdistyvät. Elämyskeskus rakennetaan kartanokukkulan laidoille, ja sen viereen tulee asuinkortteli.

Hanke sisältää mm. muumi-sisäpuiston, tapahtumakeskuksen erilaisille esityksille ja tilaisuuksille, ulkotilaa esim. rekikoira-ajeluja varten ja luontoteemaan perustuvan sisäpuiston. Hanke toteuttaa Aviapoliksen visiota elävästä ja kansainvälisestä lentokenttäkaupungista. Maisema säilyy avoimena ja kartanoalue yleisön käytössä. Asuinrakentamisen määrää on aiemmista suunnitelmista pienennetty ja kevyen liikenteen reittejä on lisätty.

Kaupunginvaltuusto myös hyväksyi asemakaavamuutokset Ylästön Kalliosolantiellä ja Kaivokselassa. Kaivokselassa asemakaava käsittää Hämeenlinnanväylän parantamisen, suojeltavan Yhtiönkujan ja kaksi yritystonttia. Ylästössä kaavamuutos mahdollistaa kolmikerroksisen teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksen rakentamisen.

Keskustan valtuustoryhmä teki myös valtuustoaloitteen rakennuslupamenettelyjen ketteröittämisestä. Valtuustoaloitteen valmisteli valtuutettu Eeva Tikkanen ja valtuustoryhmän aloitteeseen yhtyi yhteensä 24 valtuutettua, eli aloite etenee päätösvalmisteluun.

Aloite valtuustolle 28.02.2022:

VARHAISKASVATUKSELLE LISÄTILAA NIKINMÄKEEN

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavanlaisen aloitteen:

Kaupunki selvittää ja etsii parhaan ratkaisun Nikinmäen heikon varhaiskasvatussaatavuuden ratkaisemiseksi ja varmistaa, että Nikinmäen nykyisiä käytettävissä olevia tiloja huomattavasti suurempi varhaiskasvatustilojen tarve tulee huomioonotetuksi, kun investointisuunnitelmaa seuraavan kerran päivitetään. Hankkeeseen tarvittavat määrärahat varataan kevään talousarviokehykseen ja vuoden 2023 talousarviosuunnitelmaan.

Nikinmäkeläisten lasten ja perheiden kannalta tarpeellinen pikaratkaisu voi olla esimerkiksi uusi paviljonki Nikinmäen päiväkodin (ja samalla tarvittaessa Nikinmäen opetuspisteen) käyttöön ja tarvittaessa esimerkiksi kotaratkaisu Siimapuiston päiväkodin pihalle. Lisäksi on ripeästi selvitettävä uuden päiväkodin rakentamisen tarve, mikä vaatisi muun muassa sopivan tontin etsimisen uudelle päiväkodille sekä uuden päiväkodin rakennushankkeen aloittamisen mahdollisimman pian. Samalla on tarpeellista kartoittaa mahdollisia muita eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi alan muiden toimijoiden kanssa.

Perustelut aloitteelle:

Nikinmäki on yksi Vantaan lapsirikkaimmista alueista, suosittu lapsiperheiden asuinpaikka ja väestömäärältään jatkuvasti kasvava alue. Nikinmäessä on ollut jo useita vuosia lapsimäärään nähden aivan liian vähän varhaiskasvatuspaikkoja. Nikinmäkeläisten lasten kuljettaminen päivähoitoon eri puolelle Vantaata vastoin perheen toivetta heikentää perheiden hyvinvointia, lapsen etua ja lisää alueen sisäistä segregaatiota.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Vantaan kaupungin uudisrakentamisen investointisuunnitelmassa 2022-2031 ei ole vielä kaavailtu päiväkotia Nikinmäkeen. Alueella on tällä hetkellä kaksi päiväkotia: Nikinmäen ja Siimapuiston päiväkodit. Niihin mahtuu noin 250 lasta, mukaan lukien esikoululaiset. Tällä hetkellä esikoululaisten lisäksi noin 80 alle esikouluikäistä nikinmäkeläistä odottaa varhaiskasvatuspaikkaa oman kaupunginosan päiväkotiin. Tulevia esikouluikäisiä on alueella lähes saman verran, joten esikoululaisten sisarusten lisäksi esimerkiksi elokuussa 2022 ei ole odotettavissa, että kovin moni lähipäiväkotiin haluava pääsisi tai saisi siirtoa Nikinmäen päiväkoteihin.

Tilanne on siis kymmenien nikinmäkeläisten lapsiperheiden ja lasten edun näkökulmasta kohtuuton. Vantaalla vastaavanlainen yhtä heikko varhaiskasvatuspaikka-tilanne on Pähkinärinteessä, mutta toisin kuin Nikinmäkeen, Pähkinärinteeseen on jo tulossa vuonna 2023 uusi päiväkoti. Myös Nikinmäki tarvitsee lisätilaa varhaiskasvatukselle.

Eeva Tikkanen

Aloite 31.1.2022 valtuustolle

PERHEPÄIVÄHO NÄKYVÄMMÄKSI VARHAISKASVATUKSEN MUODOKSI VANTAALLA

Päiväkodit ovat monin paikoin Vantaalla hyvin täysiä. Lisätarvetta julkiselle varhaiskasvatukselle tullee entisestään, kun 1.8.2022 alkaen kotihoidontuen kuntalisä lakkautetaan. Todennäköisesti samalla alle 1,5 –vuotiaiden lasten hoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan. Useilla niillä alueilla, joilla kuntalisää on käytetty eniten, on myös haastavin tilanne päiväkotipaikkojen saatavuuden suhteen. Nyt on hyvä hetki vahvistaa Vantaalla laadukasta perhepäivähoitoa.

Perhepäivähoito on monien vanhempien ensisijainen toive pienten lasten hoitomuodoksi. Vantaalla perhepäivähoitoa on toivottu hoitomuodoksi eniten juuri alle 2-vuotiaille lapsille. Nämä vauvat ja taaperot hyötyvätkin juuri perhepäivähoidon laadukkaasta, kodinomaisesta ja stressittömästä ympäristöstä, pysyvästä pieniryhmästä, pysyvän aikuisen kasvattamana ja ohjaamana.

Vantaa on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. Vuoden 2022 talousarvioon on kirjattu, että perheille on tarjolla erilaisia varhaiskasvatuksen muotoja. Nämä eivät saa jäädä pelkiksi sanoiksi paperilla, vaan mallin toteuttamiseksi tulee tehdä konkreettisia toimia. Perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatushoitomuodon suhteen on aidosti tuettava ja ensisijaiseen toiveen toteutumista on seurattava.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki parantaa sekä julkisen että yksityisen perhepäivähoidon saatavuutta ja näkyvyyttä Vantaalla. Tiedotetaan varhaiskasvatukseen hakeville perheille entistä paremmin kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon mahdollisuudesta sekä perhepäivähoidon laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja pedagogiikasta.

Lisäksi perhepäivähoitajien pito- ja vetovoimaa on vahvistettava osana muun varhaiskasvatushenkilöstön pito- ja vetovoiman vahvistamista mm. antamalla vahvempaa tukea ja neuvoa myös yksityisille perhepäivähoitajille. Esitämme, että kaupunki myös tukee tarvittaessa perhepäivähoitajaksi kouluttautumisessa eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle. Tavoitteeksi on otettava sekä kunnallisten että yksityisten perhepäivähoitajien lisärekrytointi tätä merkityksellistä ja laadukasta varhaiskasvatustyötä tekemään.

Eeva Tikkanen ja Erika Veltheim

Aloite 31.1.2022 valtuustolle

LÄHIPÄIVÄKOTI -PERIAATETTA EDISTETTÄVÄ VANTAALLA

Vantaalla on etenkin tietyillä alueilla muodostunut kestämättömäksi ongelmaksi pitkät jonot lähipäiväkotiin tai alueen mahdollisiin muihin päiväkoteihin. Perheet kokevat tämän olevan vastoin lapsen ja perheiden etua ja vaikeuttavan perhearjen sujuvuutta, arjessa jaksamista sekä vanhempien työssäkäyntiä. Moni vanhempi joutuu siirtämään myös työhön paluuta, jos sopivaa hoitopaikkaa lapselle ei löydy kohtuullisen matkan päästä.

Se, että toiveesta huolimatta ei pääse lähipäiväkotiin tai ylipäätänsä oman lähialueen päiväkotiin, vaikeuttaa myös omaan kotikaupunginosaan juurtumista sekä yhteisöllisyyden – ja omassa kaupunginosassa viihtymisen kokemusta. Moni kokee myös joutuvansa toimimaan vastoin omia arvojaan, kun on hankittava auto tai jopa kaksi, jotta arjen logistiikka päiväkotikuljetuksineen sujuu. Se on perheille myös iso taloudellinen menoerä ja lisää omalta osaltaan liikenteen päästöjä. Kaikille auton hankinta ei ole realistinen vaihtoehto ja julkisella liikenteellä saman matkan taittaminen voi viedä kohtuuttoman ajan päivästä, jopa 2–3 tuntia. Tämä lisää lapsen päiväkotipäivän pituutta ja kuormittavuutta merkittävästi.

Vuosittain Vantaan varhaiskasvatuksen palveluohjaus käsittelee noin 4000 varhaiskasvatushakemusta. Vantaan kaupunki pyrkii tarjoamaan varhaiskasvatuspaikan perheen toiveiden mukaisesti. Vantaalta puuttuu kuitenkin ajankohtainen ja kattava tilastotieto siitä, mitkä päiväkodit ovat täysiä ja millaiset jonot päiväkoteihin mahdollisesti on. Lisäksi meillä ei tilastoida, kuinka suurelta osin perheiden ensisijainen varhaiskasvatuspaikkatoive toteutuu ja minkä mittaisia keskimäärin lasten päiväkotimatkat ovat.

Varhaiskasvatuksen osalta ei ole olemassa velvoittavaa lähipäiväkotiperiaatetta. Riittää, että kaupunki osoittaa neljän kuukauden sisällä varhaiskasvatushakemuksen jättämisestä lapselle varhaiskasvatuspaikan jostakin päin Vantaata. Vantaan varhaiskasvatuksessa on kuitenkin käytössä lasten sijoittamista ohjaavat periaatteet sitä varten, kun hakijoita on johonkin hoitopaikkaan enemmän kuin vapaita paikkoja.

Tämän aloitteen allekirjoittajien mielestä Vantaan varhaiskasvatuksen lasten sijoittamista ohjaavia periaatteita (3.6.2015) on syytä päivittää ja määrittää siihen tavoitepituus kohtuullisesta matkasta lähipäiväkotiin, aloittaa seuranta lasten päiväkotimatkoista ja perheiden ensisijaisen varhaiskasvatuspaikkatoiveen toteutumista, esimerkiksi VaSa -työkalun avulla.

Tällainen avoin ja läpinäkyvä tieto tukee vantaalaisten perheiden keskinäistä tasa-arvoisuutta sekä omalta osaltaan estää myös alueiden sisäistä eriarvoistumista. Lisäksi se auttaa päättäjiä ja virkamiehiä kehittämään varhaiskasvatusta ja suunnittelemaan sen investointeja yhä läpinäkyvämmin. Hyvät asukaslähtöiset varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat perheiden hyvinvointia ja viihtymistä Vantaalla sekä Vantaan brändiä lapsiperheystävällisenä kaupunkina.

Eeva Tikkanen ja Erika Veltheim

Valtuustoaloite 23.11.2021

VANTAAN ON EDISTETTÄVÄ PUURAKENTAMISTA NYKYISTÄ MÄÄRÄTIETOISEMMIN

Vantaan kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia monilla aloilla, erityisesti energiantuotannossa ja -kulutuksessa sekä liikenteessä, mutta myös rakentamisessa. Yli kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakentamisesta ja rakennuksista.

Vantaa ilmastotoimia ohjaa Resurssiviisauden tiekartta (https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparistopalvelut/resurssiviisas_vantaa), johon on koottu kaupungin toimenpiteet hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Toimenpiteet on suunnitelmassa jaoteltu neljään kaistaan, joita ovat energiankulutus ja -tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit sekä vastuullinen vantaalainen. Valitettavasti puurakentaminen ja sen edistäminen puuttuvat Vantaan ilmastosuunnitelman toimenpiteistä käytännössä kokonaan.

Puurakentaminen on tehokas keino vähentää rakentamisesta syntyviä ilmastopäästöjä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona. Edistämällä puun käyttöä rakennusmateriaalina voidaan tukea metsien kestävää käyttöä sekä edistää kotimaan taloutta ja arvonlisää. Puurakennukset ovat myös sisäilmaltaan terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja.

Puun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessa on yksi ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman painopisteistä (https://ym.fi/puurakentaminen). Valtio on asettanut julkiselle puurakentamiselle kansalliset tavoitteet ja tarjoaa kuntatoimijoille erilaisia työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen.

Vantaan Keskustan valtuustoryhmä esittää seuraavaa:

Puurakentamisen edistäminen on nostettava kaupungin ilmastosuunnitelmassa huomattavasti nykyistä vahvemmin esille.
Kaupungin on tartuttava määrätietoisemmin Ympäristöministeriön kuntatoimille tarjoamiin työkaluihin julkisen puurakentamisen edistämiseksi.
Kaupungin on edistettävä puurakentamista kuntastrategiassa, kaavoituksessa sekä maankäyttö- ja tontinluovutussopimuksissa sekä hankintapäätöksissään.

Me allekirjoittaneet haluamme edistää puurakentamista Vantaalla.

Valtuustoaloite 10.11.2021

NUORTEN KESÄYRITTÄJYYDEN JATKUVUUDEN VARMISTAMINEN JA TOIMIVAN NUORTEN YRITTÄJYYDEN POLUN LUOMINEN VANTAALLE

Keskustan valtuustoryhmä teki yhdessä Krisitillisdemokraattien, Liike Nytin ja Kokoomuksen valtuustoryhmien kanssa valtuustoaloitteen, jolla pyritään turvaamaan 2021 kesällä aloitetun nuorten kesäyrittäjyyden jatkuminen vuosina 2022-2025. Samalla luodaan kaupungille strategia nuorten yrittäjyyden kehittämiseksi.

Nuorten kesäyrittäjyyden jatkuvuuden varmistaminen ja toimivan nuorten yrittäjyyden polun luominen Vantaalle

Me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Kaupunki varmistaa rahoituksen jatkuvuuden nuorten kesäyrittäjyysohjelmille valtuustokaudelle 2021-2025. Tähän liittyvät määrärahat varataan syksyn talousarviovalmistelussa. Tulevaan kaupungin strategiaan kirjataan ylös Vantaan nykyisen yrittäjyyskasvatuksen polun päivittäminen sekä tavoitteet ja välineet nuorten yrittäjyyden tukemiseksi Vantaalla peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Perustetaan eri toimialoista koostuva vastuuryhmä, joka rakentaa Nuorten yrittäjyyden polun Vantaalle luontevaksi jatkumoksi nykyiselle yrittäjyyskasvatuksen polulle. Tehdään näin yrittäjyydestä yksi luonteva työllistymisen muoto vantaalaisille nuorille.

PERUSTELUT:

Vantaalla on tehty päättyneellä valtuustokaudella hyvää työtä yrittäjäkasvatuksen vahvistamiseksi peruskoulussa ja toisella asteella. Osana kaupungin elinvoiman ja vetovoiman strategista kärkeä luotiin ja toteutettiin yrittäjyyskasvatuksen polkua, jonka tavoitteena on ollut yrittäjyys mielentilana, osaamisena ja uravaihtoehtona.

Pullonkaulaksi Vantaan yrittäjyyskasvatuksen polulla on kuitenkin muodostunut varsinainen nuorten yrittäjäksi ryhtymisen tukeminen. Vantaa tarvitseekin nyt yrittäjyyskasvatuspolun päivittämisen tai erillisen nuorten yrittäjyyden polun peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin.
Yksi hyvä alku yrittäjyyden polulle on kesäyrittäjyys. Vantaan kaupunki on tehnyt onnistunutta yhteistyötä kesinä 2020 ja 2021 nuorten kesäyrittäjyyden mahdollistamisessa Pääkaupunkiseudun 4H:n ja Talous ja nuoret TAT:n kanssa, joilla on toimivat nuorten kesäyritys-ohjelmat. Kaupunki on tarjonnut nuorille yrittäjille 300 euron kesäyrityssetelin ja mahdollistanut em. järjestöille mm. yrittäjyysmentoreiden palkkaamisen. Ohjelmissa on ollut mukana vajaa 100 vantaalaista nuorta.

Valitettavasti kaikki halukkaat nuoret eivät ole päässeet kesäyrittäjyysohjelmiin mukaan. Lisäksi kaupungin päätös seuraavan kesän yhteistyöstä on tehty liian myöhään ja täten nuorille suunnattu viestinä on ontunut. Ohjelmiin osallistuneista vantaalaisista nuorista iso osa aikoo jatkaa yritystoimintaa myös kesän jälkeen ja 87 % koki ohjelmaan osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti aikomukseen toimia yrittäjänä myös tulevaisuudessa.

Vantaan kaupungilta puuttuu nuorten kesäyrittäjyydenohjelmien tukemisen jatkuvuus ja toimiva nuorten yrittäjyyden polku peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa: Kuka johtaa ja vastaa nuorten yrittäjyyteen mahdollistamisesta Vantaan kaupungissa? Mitkä ovat tavoitteet ja suuntaviivat nuorten yrittäjyydelle? Mitkä ovat eri toimijoiden roolit koulujen ja oppilaitosten lisäksi (esim. järjestöt ja kaupungin eri toimialat)? Miten nuorille viestitään yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuudesta ja siihen saatavilla olevasta tuesta? Millaista yhteistyötä tehdään kaupungin toimialojen kesken (esim. sivistys, nuoriso ja elinkeino)? Miten yrittäjyyskokemus luetaan opintopisteiksi tai olisiko mahdollista luoda esimerkiksi yrittäjyys-oppisopimusmallin vantaalaisille korkeakouluopiskelijoille?

Tulevaisuusennusteiden mukaan nuoret tulevat kasvavissa määrin työllistämään itse itsensä palkkatyön sijaan. Vantaalaisten lasten ja nuorten vaikuttajapäivillä 2021 tuli esille nuorten huoli omasta ammatillisesta tulevaisuudesta ja työelämän trendeistä. Näihin haasteisiin meidän on välttämätöntä vastata. Vantaalle ollaan parhaillaan luomassa toipumissuunnitelmaa koronaepidemiasta. On erittäin tärkeää antaa kaikki tuki nuorten luontaiselle aktiivisuudelle ja olla aidosti mahdollistamassa perinteisen toiselle työllistymisen rinnalla myös nuorten yrittäjäksi ryhtyminen Vantaalla. Tämä voisi olla yksi kauaskantoisimmista teoista kaupunkimme elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.